MISSÄ EU, SIELLÄKÖ ONGELMA?

Uusi Saimaa -lehti 1.5.2019

Missä EU, siellä ongelma -lentävän lauseen keksi politiikasta väistyvä Timo Soini reilut kymmenen vuotta sitten. Paljon on EU:n myötä tullut turhaa byrokratiaa Suomeenkin. Euroopan komission Suomen-edustusto on kuitenkin nähnyt tarpeelliseksi väsätä myös suomeksi opuksen, jossa luetellaan 60 hyvää syytä EU:lle.

EU auttaa myös kasvukeskusten ulkopuolista Suomea, kun maamme hallitusten linjaukset ovat viime vuosina näivettäneet maaseutua ja Savonlinnan kaltaisia seutukaupunkeja. Aluepolitiikka on rahallisesti katsottuna maatalouspolitiikan ohella EU:n budjetin suurin osa. Ohjelmakaudella 2014–2020 alueille on varattu noin 351 miljardia euroa, joista Suomi saa ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020” -rakennerahasto-ohjelman kautta noin 1,3 miljardia euroa. EU:n aluepolitiikan hedelmistä hyötyvät sekä rakennemuutoksesta kärsivät teollisuuspaikkakunnat että harvaan asutun Etelä-Savon kylät.

Itä-Savossakin olemme saaneet nauttia EU-rahoituksesta. Vuonna 2016 käynnistynyt Freshabit Life IP -hanke on Suomen kaikkien aikojen suurin Life-hanke. Puruvedellä on niitetty vesikasveja, luotu kosteikkoja ja tehty hoitokalastusta. Puruveden tilan heikkeneminen onkin saatu pysähtymään ja järvi on palautumassa vähitellen lähtötilaan. Puruvesi on päässyt mukaan myös EU:n Operandum-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää luonnonmukaisia metsätalouden vesiensuojelun menetelmiä.

Juuri päättyneessä Saimaannorppa-LIFE -hankkeessa edistettiin saimaannorpan suojelua monipuolisesti useiden yhteistyökumppaneiden voimin. Rahoituksesta 75 % tuli EU:lta. Hankkeessa kehitettiin mm. saimaannorpalle turvallisia kalastusmuotoja sekä ammatti- että vapaa-ajankalastukseen. Hanke panosti myös viestintään ja ympäristökasvatukseen.

Kristillisdemokraattien eurovaalien slogan on ”Enemmän irti EU:sta”. Haluamme, että EU:n kautta saamme lisää hyvinvointia suomalaisille, mutta Suomen on sanouduttava enemmän irti liittovaltiokehitykseen johtavista hankkeista. Jokainen EU:n jäsenmaa vastatkoon tulevaisuudessakin omasta budjetistaan, eikä Suomen tule joutua vastaamaan toisen maan holtittomasta talouden pidosta.

Eduskuntavaalien jälkeen on keskusteltu, onko kansanedustajaksi valitun moraalisesti oikein asettua ehdolle myös EU-vaaleihin, jos ei ole aikomustakaan ottaa vastaan paikkaa europarlamentista. Ainakin kolme eurovaalien kansanedustajaehdokasta on ennalta ilmoittanut tekevänsä näin. Muista ehdolla olevista kansanedustajista osa on ilmoittanut lähtevänsä europarlamenttiin, jos tulevat valituiksi, osa kertoo päättävänsä asiasta vasta vaalien tuloksen nähtyään.  Kansa päättäköön miten shoppailijoiden käy. Tärkeintä on, että äänestäjä tietää etukäteen mitä kansanedustaja aikoo tehdä, jos tulee valituksi europarlamenttiin.

Kun EU-vaalien ehdokasasettelu julkistettiin, huomasin yllättäen olevani ainut savonlinnalainen ja itäsavolainen ehdokas. Etelä-Savostakaan meitä ei ole kuin viisi. Neljä asuu Mikkelin seudulla. Jos tulen valituksi europarlamenttiin, näen liittovaltiokehityksen estämisen ohella tärkeimmäksi tehtäväkseni huolehtia siitä, että EU:n aluepolitiikan rahoitusta korvamerkitään enemmän tänne Itä- ja Pohjois-Suomeen, jossa harva asutus, pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto aiheuttavat pysyvää kilpailuhaittaa. Europarlamentaarikon pestini on mahdollista, jos savonlinnalainen äänestää näissä vaaleissa savonlinnalaista ehdokasta.